Rinteen kunnostusta, ampparivaara ja uusi vegeresepti

Mökin pihan sisääntulossa avautuva rinne oli pitkään mietinnän ja teonkin alla. Se oli korkeaa heinää kasvava alue. Aloitimme kunnostamisen rinteen päältä, vajan seinän vierestä jo pari vuotta sitten. Sitä tasoitettiin ja siihen tehtiin teline heinäseipäistä, jossa usein roikkuu kotoa parvekkeelta mukaan napattu amppelikukka tai sitten lyhty.

Tästä tilanteesta suurin piirtein lähdettiin. Tosin heinät on jo revitty ja yläosaa tasoitettu. 

Eki aloitti rinteen kevyen porrastamisen lapioimalla lavakauluksien lautoja paikoilleen. Hän suunnitteli miten saisi lavakaulukset pysymään tukevasti kiinni rinteessä. Eki käytti rautatankoa, jonka hän sahasi sopivan mittaiseksi ja kiinnitti metallipannalla kiinni lautaan. Näin rakennelma saatiin tukevasti maahan kiinni. Hän lapioi myös rappuset ja asetteli vanhat terassilevyt askelmiksi ja lavakaulusten palat reunoiksi. 

Viime kesänä istutettiin ensimmäiset kasvit rinteen päälle eli kolme kartiotuijaa ja keijuangervoa, lisäksi yksi valkoinen alppiruusu ja muutama seppelvarpu itse rinteeseen. Tuijat ovat lähteneet hyvään 
kasvuun eikä niitä tarvinnut keväällä varjostaa, koska rinteeseen paistaa vain hetken aamupäiväaurinko.

Talon vintiltä löytynyt vesikelkka koristaa tasannetta.

Pari viikkoa sitten tilasimme paikalliselta toimittajalta kaksi kuutiota kuorikatetta. Peitimme alueen maanpeitekankaalla, johon Eki teki valmiit istutusaukot. Viime viikolla Forssan vierailun yhteydessä kävimme K-raudassa, jossa oli erittäin hyvin hoidetut kasvit alessa. Sieltä valitsimme mukaan kolme tuiviota, yhden alppiruusun sekä lamoherukan. Nämä istutettiin paikoilleen kosteassa ilmassa ja levitettiin kuorikatetta ympärille.


Tähän päästiin viikko sitten. Nyt kastellaan kovasti uusia taimia ja toivotaan parasta. Onneksi aurinko ei paista rinteeseen kovin pitkää aikaa. 

Alkukesän kovien tuulten takia saniaiset katkeilivat, mutta ovat jonkin verran lähteneet uuteen kasvuun. Ostimme kasan kasvutukia valmiiksi, joten ensi kesänä vältytään katkeamisilta.

Aiemmin tekemäni sementtiset raparperinlehdetkin löysivät näkyvän paikan rinteestä. Laudan reunaan istutettiin muutama mansikan taimikin, jotka Eki sai enoltaan.

Oikealla puolella yläosassa ovat hyvään kasvuun lähteneet, viime vuonna istutetut seppelvarvut. Niiden alapuolella on kaksi alppiruusua. 

Olemme tyytyväisiä rinteen muutokseen. Tähän kohtaan pihaa mielestämme sopi huolitellumpi alue. Toki haaveena oli aluksi rinne täynnä mummon aikaisia kasveja ja ihania herkkiä kukkia. Mutta minun puutarhurin taidoilla ja kovalla savimaalla se ei olisi ollut toteuttamiskelpoinen. Myös rinteen varjoisuus aiheuttaa haasteita.

Työn lomassa ampiainen pistämään Ekin käsivarteen siten, että hänen molemmat kätensä olivat varattu eikä hän päässyt huiskaisemaan ampiaista pois. Hommat jatkuivat, koska on häntä nyt ennenkin pistänyt useampikin kerrallaan. Tämä osoittautui myöhemmin virheliikkeeksi, sillä koko käsivarsi kyynärtaipeesta ranteeseen turposi, väri muuttui tummanpunaiseksi ja iho kiristi monta päivää. Olisi pitänyt pysäyttää hommat, laittaa pistokseen kylmää, ottaa kyypaukkauksen lääkkeet ja levätä hetki. Olen myös kuullut, että täysinäinen vesipullo kannattaisi laittaa pistokohdan päälle suu alaspäin, jotta myrkky imeytyisi pois.

Viikonloppuna koitimme somessa leviävää ampiaisten häätökeinoa eli asettelimme läpinäkyviä vedellä täytettyjä minigrip-pusseja ampiaisten lentoreiteille hämäämään niiden "navigaattoria". Meillä tuo keino ei tepsinyt, ampparit löysivät vaivatta reitit pesiinsä. 

Ensi vuonna alkukesästä olemme myös valppaampia häätämään ampparit pesänrakennuspuuhistaan silloin, kun ne ovat meille hankalissa paikoissa. Tosin vaikeimmat pesäpaikat ovat meiltä ulottumattomissa eli kulut niihin menevät räystäslautojen välistä, mihin ei ole pääsyä. Useamman pienemmän pesän olemme onnistuneesti tuhonneet, koska ne ovat olleet mm. terassilaudoituksen alla, autotallissa sekä liiterissä puupinon seassa.

Tänä viikonloppuna on tosiaankin tarjennut. Yli kahdenkymmenen asteen yölämpötilat ja kosteus pitävät lämpöä yllä, vaikka aurinko on suuremmaksi osaksi paistanutkin pilvien takaa. Illalla on mukava lähteä metsään kävelylle, kun on jo vähän viileämpää.

Vietimme vuorokauden mökillä ja toisen kotona. Saimme myös Veeran kylään. Testasimme uutta vegaanista reseptiä Yhteishyvän sivuilta, missä kesäkurpitsa korvasi pastan. Ateriaan muita ainesosia olivat sitruuna, valkosipuli, kikherneet, tomaatti, kurpitsan siemenet ja tuore basilika. Ruoka maistui kaikille ja sitä tehdään varmasti uudestaan. Ohje löytyy täältä.

Mukavaa alkuviikkoa!  

Carola

Lomaviikon viettoa

Viime viikko vietettiin mökillä ihanassa kesäsäässä. Tehtiin paljon pihatöitä. Mutta muistettiin nauttia myös muilla tavoilla, kuten mattopyykillä, uimalla, viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa, saunomalla ja grillaamalla.

Tehtiin myös retki Forssaan, missä koluttiin mm. kirpputoreja. Ensin kävimme Kirppis-Kellarissa, Rautatienkatu 32, mikä oli iso, valoisa, selkeä ja siisti sekä selkeästikin suosittu. Hyllylle ei kannattanut jättää mitään mikä kiinnosti, koska palattuani tavaran oli jo seuraava ehtinyt napata. Myös hintataso oli kohdallaan. Ostin ison, vanhan kiinalaisen tarjoilulautasen, johon suunnittelin laittavani tarjolle herkullisen salaatin. Rottinkinen kakkukupu on tarpeellinen kesäaikaan mökille, jottei makeat tarjottavat houkuttele hyönteisiä. Ekille löytyi vitosella Rukkan uudenoloinen sadetakki, jota luulimme kovasti viikonloppuna tarvittavan. Mutta poutasäätähän se suurimmaksi osaksi piteli.

Seuraavaksi menimme Kirpputori Kakstasoon, jossa oli mm. viidenkymmenen sentin ja puolentoista euron pöytiä, siis kaikki pöydällä olevat tuotteet maksoivat mainitun hinnan :) Niistä pelastelin vanhoja Arabian astioita. Myös neljän euron emalinen vesipannu lähti matkaan. Kirpputori Onnela olikin lomalla. Hope-kirpputorilta mukaani tarttui kahden euron rantasandaalit.

Kävimme tutustumassa Forssan satavuotiaaseen kirkkoon, jossa oli oppaana mukava nuorimies. Lounaan söimme Kotipizzassa, jossa testasin uutta lohikotzonea, ja pidin kyllä siitä. 

Keskustassa sijaitsevassa Ankkalammessa asuu yksinäinen, parikymmentä vuotta vanha naaraspuolinen kyhmyjoutsen. Sitä on aikoinaan ammuttu, minkä takia joutsen menetti lentokykynsä. Muutama vuosi sitten sen puoliso kuoli, jolloin se jäi yksinäiseksi. Joutsen kuulemma talvehtii paikallisella maatilalla.

Paikallisessa K-raudassa oli puut, pensaat ja perennat tarjouksessa. Huomasi, että kasveja oli hoidettu kesän ajan todella hyvin ja niitä oli ilo valikoida. Paljon enemmänkin olisi voinut ottaa, mutta piti pitää mielessä mihin aikoo niitä oikein istuttaa. Seuraavassa postauksesssa kerron mihin taimet päätyivät. Saimme rinteeseen haluamamme kasvit ja jatkoimme Somerolle ruokakauppaan. Nyt on mukava käydä kaupassa helteelläkin, kun mökille on hankittu uusi kaasulla toimiva jääkaappi. Se piti sijoittaa tilaan jossa ei nukuta, joten laitoimme sen varjossa olevaan autotalliin.  Maakellari toimii hyvin pitkälle kesään. Mutta heinäkuussa se alkaa olla liian lämmin herkästi pilaantuville elintarvikkeille.  

 Matot kuivuivat nopeasti auringonpaahteessa. Ilta-aurinkoa päästiin ihailemaan maaten vanhassa kylpyammeessa.

Tyttäreni Veera ja Venla tulivat myöskin viettämään kesäistä vuorokautta mökkimaisemiin. Ruuan suhteen olemme kaikki naiset enenemissä määrin kiinnostuneet kaikista ei lihaa sisältävistä vaihtoehdoista. Lounaaksi tehtiinkin couscous-salaattia ja grillattua halloumia. Käytän paljon pestoa, joka tässäkin maustaa salaattia. Mielestäni salaatteihin sopii usein jokin makea ainesosa, kuten tässä viinirypäleet. Melonit ovat tähän vuoden aikaan edullisia ja makeita.

Vaikka uimisesta kovasti tykkäänkin, järviveden pitää olla lämmintä ennen kuin sinne uskaltaudun. Nyt oli! Oinasjärvellä on kiva uimaranta, jossa voi pesupaikalla pestä mattoja järvivedellä. Siellä on myös kiva laituri ja lautta, johon voi uida.

Vielä jatkuvat hellesäät! Omalla työpaikallani lämpö hipoo kolmeakymmentä. Pian on jo taas onneksi viikonloppu!

Carola

       

Mökin puutarha ennen ja nyt

Tästä lähdettiin! Tasan viisi vuotta sitten mökin järvenpuoleinen piha näytti tältä. Tosin tuota kohtaa oli kovasti juuri niitetty synttärijuhlia varten :)

(Kuvassa esiintyvä mieshenkilö ei ole Eki vaan synttärivieras, joka teki paljon pihahommia juuri ennen vieraiden tuloa.)

Neljä vuotta sitten alettiin terassin tekoon.

Terassin valmistuttua pihaa alettiin tasoittaa kärräämällä kymmeniä kottikärryllisiä multaa alapihalta. Istutuslaatikoita kasattiin ja lisättiinkin pikkuhiljaa.

Vanhoista ikkunoista tehtiin tuulensuojia.

Keväällä ja alkukesästä istutuksia suojataan kasvuharsolla. Vanhaa omenapuuta on leikattu monena keväänä ja se tuottaa jo satoakin.

Patsas saatiin puutarhan valmistujaislahjaksi.

Näkymä terassilta saunalle päin. Tämän kuvan ottamisen jälkeen lavoja on tullut vielä muutama ja saunan edessä oleva aita on purettu.

Lavojen lopullinen lukumäärä on kahdeksan ja lisänä palju salaateille. Viirejä on tullut ommeltua metritolkulla. 

Kuvan hetekka on löytö roskalavalta.

Auringonkukat ovat suosikkejani kesästä toiseen samoin kuin tuoksuherneet, joiden kiipeilytukena toimii vanhan patjan jouset. Valkoinen korituoli tarttui mukaan kierrätyskeskuksesta.

Högforsin tiilet on saatu kaverilta. Vanhassa padassa on aikoinaan keitetty pesuvedet, ihan ulkosalla kesät talvet. Purje varjostaa mukavasti aurinkoisella säällä. Aurinkoenergialla latautuvat lamput syttyvät automaattisesti pimeän tultua. 

Terassilla on mukava istuskella iltaisin ja seurata kurkien, joutsenten, peurojen ja muidenkin eläinten touhuja. Saamme myös kesävieraiksi hevosia saunan takana olevalle niitylle.

Miten kauniita auringonlaskuja olemme saaneetkaan ihailla tänä kesänä! 

Toivottelen hyvää alkuviikkoa niin helteestä nauttiville kuin siitä vähemmän pitävillekin!

Carola

Meillä kotona

Kesää on vietetty nyt vaihteeksi kotosalla ja työn merkeissäkin. Viikonloppuna istuttiin iltaa ystävien kanssa grillaillen ja kesäfestareilla jammaillen. Pöytäliina on pelastus Ekin enon varastosta. Marimekon Tori-kangas on ollut joskus verhona ja se toimi kivasti pitkän pirttipöydän päällä. 

Aikalailla tasan seitsemän vuotta sitten muutin lasteni kanssa isosta rintamamiestalosta -60-luvun kerrostaloon. Silloin maalattiin kaikki seinät valkoisiksi, ja tähän päätökseen olen ollut tyytyväinen. Nyt on jo lähes kaikkien huoneiden seinät maalattu kertaalleen uudestaan, koska lapsista jo kaksi on muuttanut omilleen ja huonejärjestelyjä on mennyt uusiksi. Syksyllä on vuorossa olohuoneen maalaus, listojen vaihto, valaistuksen uusiminen ja pienten uusien sisustusjuttujen toteuttaminen.  Aiemmin kodeissamme on ollut värikkäitä seiniä ja tapettejakin. Mutta tällä hetkellä se ei ole minun juttuni. 

Eteisessä on Venlan huoneesta ylimääräiseksi jäänyt kirppikseltä ostettu kaappi. Vanhoja pulloja minulle on kertynyt mukava kokoelma, ja ne ovatkin ahkerassa käytössä maljakkoina.

 Vitosen puulaatikko kesätorilta on ollut monenlaisessa käytössä. Usein kokoan siihen vanhoja pulloja ja ostan kukkakimpun, jonka jaan yksittäisiksi kukiksi. Venlan rippijuhliin jätin kukkakaupan kimpun ostamatta ja käytin tätä samaa ideaa.

Makuuhuoneessa on valkoisiksi maalatuista kuormalavoista koottu sängynpohja ja päätynä on mökin vajasta löytynyt sopivan mittainen lautakyhäelmä, joka on kuulemma toiminut apuna, kun mattoja pestiin joessa. Heinäseiväs toimii sisustusvalojen ripustuspuuna. Yöpöytänä on vanha pesukomuutti, jonka äitini osti minulle jo nuorena tyttönä.

Makuuhuoneen seinä odotti jonkin aikaa toteuttamiskelpoista ideaa, koska taulua en siihen halunnut. Roskalavalta löytynyt hassun kokoinen pieni vanha ovi hiottiin osittain, ja sen alle löytyi kierrätyskeskuksesta pirttipenkki, jonka kuultomaalasin. Marimekon verho on kirppislöytö Vermon raviradalta. Lyhty on "matkamuisto" Raisiosta, Finmarin myymälästä. Lyhdyn valo toimii paristolla.

Keittiön välitilan kaakelit maalattiin muutama vuosi sitten V33-kaakelimaalilla kokonaan valkoiseksi. Jääkaapin ovet olen maalannut liitutaulumaalilla.

 Edellisessä kodissa totuin avohyllyihin ja täälläkin eniten käytetyt astia säilytetään tarjoilukärryssä. Marimekon kappa on kirppislöytö. Ompelukone on famuni vanha ja tätä nykyä sen alaosa on maalattu mustaksi.

Olohuoneen pöytä on Ekin äidin kodin ovi, joka on jäänyt heillä tarpeettomaksi. Valkoinen maali hiottiin pinnasta osittain, ja mökillä maalauspöytänä toimineen  -80-luvun pirttipöydän jalat kuultomaalattiin ja asennettiin alle. Rakennelmaa tuettiin heinäseipäällä ja kulmaraudoilla.

Pöytä on minulle hyvin rakas ja käytössä aina, kun perhe tai ystäviä on koolla. Aluksi harkitsimme lasilevyä pöydän päälle. Mutta käytössä emme ole sitä kaivanneet. Lemmikin siniseksi maalattu vanha armeijan lääkintäkaappi on ostettu Someron Kirpputori Alihinnasta. 

Pöydän ympärillä on Ekin tuttavalta hävitettäväksi lähdössä olleet Ilmari Tapiovaaran Domus-tuolit, joista olen aina pitänyt. Niitä oli ala-asteikäisenä silloisessa koulussanikin juhlasalin täydeltä. Tuolit olivat melko huonokuntoisia. Mutta maalattuina ja pienin tukirakennelmin niistä tuli käyttökelpoiset.

Olohuoneen tv-tasona toimii vanhaan omakotitaloomme edellisten asukkaiden jättämä pitkä pirttipenkki, jonka maalasin valkoiseksi. Siihen rakennettiin pari lisähyllyä, jotta saatiin säilytystilaa cd-levyille. Teehetket ovat minulle nautinnollisia. Eerikinkadulla Helsingissä sijaitsevassa théhuoneessa on hyvä valikoima erilaisia teelaatuja. Omia suosikkejani on erilaiset vihreät ja valkoiset teet. 

Olohuoneen pöytä rakennettiin  pyörien avulla helposti siirreltävistä kahdesta päällekkäin pinotusta valkoiseksi maalatusta teholavasta. Takana näkyy mummini äidin vanha tuoli.

Olohuonetta rempataan syksymmällä. Mutta tässä näkyy vielä pöydän päälle hankittu lasitaso, joka tekee siitä käytännöllisemmän. Raidalliset tyynyt ovat Ikean kangasta. Muihin tyynyihin olen itse tulostanut kuvat ja silittänyt ne valkoiselle lakanakankaalle.

Tyttären vanhassa huoneessa, nykyisessä vierashuoneessa on työtason yläpuolella raudoitusverkkoa, jossa mm. Venlan rippijuhlissa oli valokuvia hänestä eri ikäisenä. Pöytänä toimii vanha, tasainen ovi, joka laitettiin Ikean pukkijalkojen päälle. Pöytäliina on Marimekon Sisilisko-kangasta, ja olen perinyt sen äidiltäni. Kankaassa on kauniita kesäkukkia, sisilisko ei ainakaan minun silmääni siinä osu. 

Pikkuruinen lasitettu parvekkeemme on ahkerassa käytössä kesät talvet. Nyt taidankin viettää teehetken ennen viikkosiivouksen aloittamista. 

Tällaisia ratkaisuja on meidän kerrostalokodissamme. Minulle tulee aina hyvä mieli, kun jollekin vanhalle ja hylätylle asialle keksii jonkun uuden käyttötarkoituksen, ja vielä pienellä budjetilla.

Toivon mukavaa ja helteistä loppuviikkoa! Olisi mukava kuulla teidän kivoista sisustusratkaisuista ja tuunauksista!

Carola :)