sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Menneen kevään, kesän ja syksyn värikkäitä hetkiä


Synttärikakkuni maaliskuussa, Venlan leipoma vegaaninen juustokakku

Joskus se iskee, blogin kirjoittamisen tunne. Tarve käydä läpi menneitä kuukausia, mihin ne katosivat, mitä tapahtui. Ja siihen minulle paras apuväline ovat kännykän kuvat. Tosiasiassa ehkäpä ihan ne kaikista tärkeimmät ja tunnepitoisemmat hetket jäävät juurikin kuvaamatta, koska silloin on "parempaa tekemistä". Mutta jotain spesiaalia niissä kuvin tallennetuissa hetkissäkin on. Ehkä tärkein tunne on hyvän olon jakaminen; nautin tästä, ehkäpä joku muukin, minun silmäni tykkää tästä. Ja nehän rakastavat kaikkea värikästä, kuvioita, kuoseja, kukkia, auringon ja kynttilän valoa.

Alkukevään ekat orvokit ovat tapaus!




Luvassa siis kännykkäkuvieni sisältöä, ja niiden kautta muistelua viime maaliskuulta tähän päivään.



Nyt kun asutaan lasten kanssa samassa kaupungissa ja nähdään useammin, on hauska kokoontua yhdessä syömään brunssia tai päivällistä, käydä kävelyillä ja keksiä muuta mukavaa tekemistä. 

Äitienpäiväkakulla Torkkelinpuistikossa



Brunsseillamme vegaanit kohtaavat sekasyöjät, pienellä vaivalla jokaiselle jotakin.


Parhaat bagelit, rinkelit, haetaan Sörkan Rinkulasta.




Töihin paluu polven tekonivelleikkauksen jälkeiseltä sairaslomalta sujui aikataulun mukaan. Operaatiosta on kulunut 11 kuukautta, ja polvi toimii ihan kivasti. Ei siitä uudenveroista tullut, mutta kivut ovat poissa, pieni epämukavuus jäi. Kävely onnistuu reippaammin kuin ennen, puutarhatyöt sujuivat kesällä ja uintikin on taas lähtenyt kulkemaan.  Syvään kyykkyyn tai kovalle alustalle polvilleen meno ei luonnistu, myös keilailu on kielletty. Pitkissä rappusissa kaipaa kaidetta ja äkkinäisiä liikkeitä tulee välttää. Jo monta vuotta on pitänyt olla itselleen armollisempi, ja vaihtaa nuoruuden lajit nivelystävällisempiin. Nyt opetellaan miten tekonivelen kanssa tullaan toimeen, mitä se mahdollistaa ja mikä tuntuu hyvältä.

 
Nuorena hankitut eri uimalajien tekniikat ovat olleet tärkeitä monessa kuntoutumisessa. Lohjan ja Kallion uimahallien pukukopit ovat tulleet tutuiksi.



Lokakuussa tuli täyteen vuosi uudessa kotikaupungissani, Helsingissä. Olen nauttinut minulle uusista ympyröistä suuresti. "Napanuoraa"  entiseen ei ole tarvinnut katkaista kertarysäyksellä, sillä työpaikka on vielä pysynyt Lohjalla. Työpaikkamatkustaminen sujuu toistaiseksi julkisilla joustavasti.





Kesällä vietettiin suurimmaksi osaksi aikaa mökillä. Mutta kotona piipahtaessa käytiin katsomassa Helsingin nähtävyyksiä, museoita ja näyttelyitä.

Keskustakirjasto Oodi


Kansallismuseo






Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha


Haagan Alppiruusupuisto



Vallisaaressa Helsinki Biennaalissa 


Hellepäivänä Talvipuutarhassa Uimastadionin reissun jälkeen, menossa syömään vegeburgereita.
.

 

 

 Heinäkuussa mökillä vietettiin ihanat juhlat Veeran valmistuttua kasvatustieteen maisteriksi. Päivä oli helteinen ja ikimuistoinen. Fiilis oli loistava, ja kaikki sujui juuri niin kuin oli kuviteltu.





Keväällä mökille löydettiin kiva sivustavedettävä sohva, joka päällystettiin Pentikin Alppiruusu-kankaalla. Monta vuotta palvellut kuormalavoista kasattu sohvarakennelma jouti väistymään. 




Alkukevät - vastasiivottu sauna ja lempeät löylyt


Alkukesän teehetki, lemmikit ja kevätesikot omalta pihalta



Kahvivieraiden tuomat alppiruusut pääsivät Kupittaan saven vanhaan, isomummoltani perittyyn,  seinämaljakkoon.




Pyörälenkillä polvea veryttelemässä, tämän mutkan takana on mökkipiha.

Kotikulmilla toukokuussa

Kesällä käytiin välillä kotona ja taas suunnattiin mökkiä kohti. Tässä odottelen kyytiä kohti Somerniemeä. Hiukset pesin aina kotona, jotta mökillä säästyi kaivovettä ;)



Kuumasta, kuivasta kesästä huolimatta lavapuutarhan kasvit voivat hyvin ja tuottivat satoa mukavasti.



Oispa kesä!

Pikkupäikkärit tekivät toisinaan terää puutarhatöiden lomassa.

Karhupuiston kukat Kalliossa

Kesäherkut olivat suurimmaksi osaksi lihattomia. Tässä grillissä täysjyvätortillan päälle valmistettu pikapizza.



Kesäillat 
Mustasilmäsusanna kiipeää ylös vanhaa patjanrunkoa ja daalia viihtyy padassa.



Mökkipihan yksi omenapuu tuottaa meidän tarpeisiin riittävästi satoa.


Kehäkukat ilahduttivat pitkällä kukinnallaan.

Marketat kukkivat myös aikoinaan äitini mökkipihalla.

Kehäkukat ja samettiruusut tuovat väriä lavapuutarhaan ja karkottavat tuholaisia.



Loppukesän aurinko värjää maiseman punertavaksi.




Loppusyksyn lehtiä kotimatkalla




Mökin pihapiiri saatiin talvikuntoon hyvissä ajoin ennen lumen tuloa. Muutaman viikon päässä pimeyskin alkaa jo taittumaan valoa kohti.

Rauhallista joulukuun aikaa!

- Carola -
Helsingin taidemuseossa syyslomalla katsomassa Katharina Grossen teoksia.