Rinteen kunnostusta, ampparivaara ja uusi vegeresepti

Mökin pihan sisääntulossa avautuva rinne oli pitkään mietinnän ja teonkin alla. Se oli korkeaa heinää kasvava alue. Aloitimme kunnostamisen rinteen päältä, vajan seinän vierestä jo pari vuotta sitten. Sitä tasoitettiin ja siihen tehtiin teline heinäseipäistä, jossa usein roikkuu kotoa parvekkeelta mukaan napattu amppelikukka tai sitten lyhty.

Tästä tilanteesta suurin piirtein lähdettiin. Tosin heinät on jo revitty ja yläosaa tasoitettu. 

Eki aloitti rinteen kevyen porrastamisen lapioimalla lavakauluksien lautoja paikoilleen. Hän suunnitteli miten saisi lavakaulukset pysymään tukevasti kiinni rinteessä. Eki käytti rautatankoa, jonka hän sahasi sopivan mittaiseksi ja kiinnitti metallipannalla kiinni lautaan. Näin rakennelma saatiin tukevasti maahan kiinni. Hän lapioi myös rappuset ja asetteli vanhat terassilevyt askelmiksi ja lavakaulusten palat reunoiksi. 

Viime kesänä istutettiin ensimmäiset kasvit rinteen päälle eli kolme kartiotuijaa ja keijuangervoa, lisäksi yksi valkoinen alppiruusu ja muutama seppelvarpu itse rinteeseen. Tuijat ovat lähteneet hyvään 
kasvuun eikä niitä tarvinnut keväällä varjostaa, koska rinteeseen paistaa vain hetken aamupäiväaurinko.

Talon vintiltä löytynyt vesikelkka koristaa tasannetta.

Pari viikkoa sitten tilasimme paikalliselta toimittajalta kaksi kuutiota kuorikatetta. Peitimme alueen maanpeitekankaalla, johon Eki teki valmiit istutusaukot. Viime viikolla Forssan vierailun yhteydessä kävimme K-raudassa, jossa oli erittäin hyvin hoidetut kasvit alessa. Sieltä valitsimme mukaan kolme tuiviota, yhden alppiruusun sekä lamoherukan. Nämä istutettiin paikoilleen kosteassa ilmassa ja levitettiin kuorikatetta ympärille.


Tähän päästiin viikko sitten. Nyt kastellaan kovasti uusia taimia ja toivotaan parasta. Onneksi aurinko ei paista rinteeseen kovin pitkää aikaa. 

Alkukesän kovien tuulten takia saniaiset katkeilivat, mutta ovat jonkin verran lähteneet uuteen kasvuun. Ostimme kasan kasvutukia valmiiksi, joten ensi kesänä vältytään katkeamisilta.

Aiemmin tekemäni sementtiset raparperinlehdetkin löysivät näkyvän paikan rinteestä. Laudan reunaan istutettiin muutama mansikan taimikin, jotka Eki sai enoltaan.

Oikealla puolella yläosassa ovat hyvään kasvuun lähteneet, viime vuonna istutetut seppelvarvut. Niiden alapuolella on kaksi alppiruusua. 

Olemme tyytyväisiä rinteen muutokseen. Tähän kohtaan pihaa mielestämme sopi huolitellumpi alue. Toki haaveena oli aluksi rinne täynnä mummon aikaisia kasveja ja ihania herkkiä kukkia. Mutta minun puutarhurin taidoilla ja kovalla savimaalla se ei olisi ollut toteuttamiskelpoinen. Myös rinteen varjoisuus aiheuttaa haasteita.

Työn lomassa ampiainen pistämään Ekin käsivarteen siten, että hänen molemmat kätensä olivat varattu eikä hän päässyt huiskaisemaan ampiaista pois. Hommat jatkuivat, koska on häntä nyt ennenkin pistänyt useampikin kerrallaan. Tämä osoittautui myöhemmin virheliikkeeksi, sillä koko käsivarsi kyynärtaipeesta ranteeseen turposi, väri muuttui tummanpunaiseksi ja iho kiristi monta päivää. Olisi pitänyt pysäyttää hommat, laittaa pistokseen kylmää, ottaa kyypaukkauksen lääkkeet ja levätä hetki. Olen myös kuullut, että täysinäinen vesipullo kannattaisi laittaa pistokohdan päälle suu alaspäin, jotta myrkky imeytyisi pois.

Viikonloppuna koitimme somessa leviävää ampiaisten häätökeinoa eli asettelimme läpinäkyviä vedellä täytettyjä minigrip-pusseja ampiaisten lentoreiteille hämäämään niiden "navigaattoria". Meillä tuo keino ei tepsinyt, ampparit löysivät vaivatta reitit pesiinsä. 

Ensi vuonna alkukesästä olemme myös valppaampia häätämään ampparit pesänrakennuspuuhistaan silloin, kun ne ovat meille hankalissa paikoissa. Tosin vaikeimmat pesäpaikat ovat meiltä ulottumattomissa eli kulut niihin menevät räystäslautojen välistä, mihin ei ole pääsyä. Useamman pienemmän pesän olemme onnistuneesti tuhonneet, koska ne ovat olleet mm. terassilaudoituksen alla, autotallissa sekä liiterissä puupinon seassa.

Tänä viikonloppuna on tosiaankin tarjennut. Yli kahdenkymmenen asteen yölämpötilat ja kosteus pitävät lämpöä yllä, vaikka aurinko on suuremmaksi osaksi paistanutkin pilvien takaa. Illalla on mukava lähteä metsään kävelylle, kun on jo vähän viileämpää.

Vietimme vuorokauden mökillä ja toisen kotona. Saimme myös Veeran kylään. Testasimme uutta vegaanista reseptiä Yhteishyvän sivuilta, missä kesäkurpitsa korvasi pastan. Ateriaan muita ainesosia olivat sitruuna, valkosipuli, kikherneet, tomaatti, kurpitsan siemenet ja tuore basilika. Ruoka maistui kaikille ja sitä tehdään varmasti uudestaan. Ohje löytyy täältä.

Mukavaa alkuviikkoa!  

Carola