Syksy näkyy ja tuntuu

Vielä ei onneksi ole ihan se pimein aika, ja luonnossakin riittää kaunista katsottavaa.

Pieni haikeus on tosin hiipinyt mieleen, kun kesästä oli luovuttava, ja kaikki mitä vaivalla kasvatettiin tuli elinkaarensa loppuun. Mutta miten paljon kauniit ja aurinkoiset päivät ilahduttavat ja piristävät mieltä näin syksyllä. 

Tässä loppukesän ja syksyn tunnelmia mökiltä

Kauden viimeisiä kukkijoita olivat samettiruusut, joiden siemenet keväällä iskettiin ensimmäisenä esikasvatusmultaan. 

Isolehtiset muratit ovat suosikkejani. Niitä yritän taas talvettaa, vaikkei kuiva sisäilma olekaan otollisin paikka niille. 

Vanhat opetustaulut ovat aina herättäneet minussa lämpimiä tunteita. Onneksi olen saanut muutaman kauniin omaksenikin. Aitoja, vanhoja Ebba Masalineja minulla ei ole. Mutta Taito Shopista tilaamani julisteet tuovat lohdutusta tähän puutteeseen. Saunan pukuhuoneen siivous ja kevyt stailaus toteutettiin julisteiden myötä. Koska sinne ei mahtunut kuin yksi uusi taulu, piti toiselle taululle keksiä uusi paikka. Se sopikin kivasti mökin eteiseen. Olipa onni, että pirttipenkitkin olivat jo aiemmin saaneet uuden laastinharmaan maalikerroksen entisen vahvan laventelin päälle. Kokonaisuus on nyt harmonisempi. 

Mökin vintiltä löytyneet tulitikkuaskien kannet päätyivät värikopioina pukuhuoneen seinälle. 

Sininen hetki pukuhuoneen ikkunasta

Vaja kylpee vielä loppukesän auringossa. Vanha kansakoulun pulpetti palveli kaksosten käytössä pitkään. Toivottavasti se pääsee taas jonain päivänä kovaan käyttöön.

Lyhdyt syttyvät iltojen pimenemisen myötä. 

 

Kesän harvoja kirppishurahduksia oli tämä vanha rekkari. Kilpipiileaa minulla on useammassa ruukussa, se on kiitollinen jaettava. 

Mökillä sävyt vaihtuivat pikkuhiljaa tummempiin.

Tämä rautalankateos oli tuliainen Joensuun idyllisestä Taitokorttelista.


Näkymät Taitokorttelin kadun puolelta Pielisjoelle




Oven oikealla puolella näkyvän taulun sain juuri enoltani. Taulu oli aikoinaan isomummini kotitalon seinällä Tuuloksessa.

Elokuussa kävimme Turussa, Vegåniassa, vegaanisessa katuruokatapahtumassa. Ohi kävellessä ehdittiin katsoa myös nähtävyyksiä. 

Arjen kokkailut ovat meillä jatkuneet vegaanisina, paluuta entiseen ei ole. Kesäkurpitsa on näköjään kuulunut moneen reseptiimme. Yhteishyvän kesäkurpitsaspagetti in lisäsin herkkusieniä.

Pata pääsi käyttöön K-ruoka-sivujen 

kesäkurpitsapaistoksessa. 

Vegaaninen kesäkurpitsalasagne  maistui kaikille.

Vaikka netti on täynnä maittavia, uusia reseptejä, on kauniita ruokakirjojakin ihana selata. Suosikkikirjani on tällä hetkellä Paula Heinosen Vegaanin kotiruokaa, minkä olen lainannut kirjastosta. Siitä toteutettiin eilen kermainen tomaattikeitto sekä  maukkaat mustapapupyörykät yrttikaurakermakastikkeessa, mistä riitti syötävää seuraavaksikin päiväksi. 

Viikonloppuherkutteluun ja teehetkeen leivottiin omena-ansa.

Kotona syksyyn kuuluu kynttilät ja tuoreet kukat...

...ja välillä viikonloppuisin kahdenkeskinen illallinen. Tällä kertaa ruokaisa katkarapusalaatti, resepti omasta päästä. 

Perjantaisen lyhyen työpäivän jälkeen on viikon paras hetki käsillä. Matka jatkuu pyörällä uimahallille, josta uinnin ja saunomisen jälkeen on hyvä fiilis aloittaa viikonloppu. Usein se alkaa keilahallista.

Reipasta lokakuun puolivälin aikaa!

- Carola -

Kesäkuulumisia

Elokuuta jo mennään! Luin äsken edellisen, keväisen postaukseni. Hymyilytti, kun taimen alut olivat niin pikkuruisia, koko kesä oli vielä edessä päin. Nyt osa koivuista on alkanut jo kellastua eikä ruohokaan enää kaikkialla viheriöi. 

Kesää on vietetty mökillä, kotosalla ja vähän reissussakin. Juhannusviikolla meillä koettiin mökillä jotain jännää kuvausten parissa, josta en valitettavasti vielä voi sen enempää paljastaa... Näkyy ja kuuluu sitten myöhemmin.

Samalla viikolla saimme myös lapsiani ja isänikin Sirpan kanssa vieraaksemme. 

Mökille on vähän kuin vahingossa kertynyt paljon Marimekon Unikko-kuosia sinne tänne. On lakanoita, tyynyjä, pyyhkeitä, vaatteita, pöytätabletteja, serviettejä jne. Täksi kesäksi ompelin jämäkangaspaloista Unikko-viirit puutarhaan.

Ekat uudet perunat maistuivat salaatin ja kalan kanssa taivaallisilta. 

Juhannusviikolla luonnonkukista sai ihania kimppuja ja viereisillä pelloilla kumina kukki kauniisti. 

Saunan terassilta avautuva kaurapeltonäkymä oli vielä kesäkuussa hyvin vihreä. Pellon keskellä virtaa puro.

Eki oli hyvä kakkonen pihapeleissä pelatessamme kahdestaan, siitä tuuletukset.

Tulimmepa iloisiksi huomatessamme tutun kurkiperheen saaneen tuplasti perheenlisäystä. Tälläkin hetkellä koko perhe voi hyvin.

Satoa olemme tähän asti saaneet useista yrteistä, herneistä, salaateista ja perunasta. Pavut ja porkkanat ovat vielä kasvamassa. Metsästä saimme kantarelleja ja tuli niitä Ekille synttärilahjaksikin.

Lempiyrttejäni ovat tällä hetkellä erilaiset mintut. Tänä vuonna minulla on suklaa-, appelsiini- ja marokon minttua. Niistä kaikista saa teen tyylistä loistavaa hauduketta kuin myös lippiaksikin kutsutusta sitruunaverbeenasta. Maijan minttutarhan kaltaiseen valikoimaan minulla on vielä matkaa. 

Siemenistä kasvattamani samettiruusut ja ruusupavut ovat nyt parhaassa kukassa. 

 

On ollut kiva hipsiä puutarhaan pesuvati kainalossa ja kerätä se täyteen eri salaatteja ja yrttejä. Nämä päätyivät syötäviksi Hellapoliisin innoittaman grillipizzan kanssa.

Tortillalettu valeltiin ensin pestolla ja täytettiin tofulla, fetalla, tomaatilla, oliiveilla, sipulilla ja mozzarellalla. Lettupizzat paistettiin alumiinvuoan päällä grillissä. Tuli suussasulavan hyvät!

Kesäruokien parhaimmistoon kuuluvat myös feta- ja nizzan salaatti.

Mökillä suurin osa ajasta vietetään pihalla. Terassi käsiteltiin tänä kesänä harmaalla öljyllä, joka vedettiin pesun jälkeen suoraan haalistuneen ruskean pinnan päälle. 

Sisällä käydään päiväsaikaan lähinnä vain valmistelemassa päivällisaineita...

...ja öisin tietysti nukkumassa.

Ennen nukkumista toki saunotaan ja kylvetään.

Illan hämärtymiseen on syytä alkaa valmistautua hyvissä ajoin.

Livemusa kuuluu myös kesään. Sitä saatiin kuulla Karkkilan Beach Partyissä sekä Salon iltatorilla. 

Kuvassa auringonlasku Karkkilan Pyhäjärveltä 

 Maija Vilkkumaan halusin erityisesti nähdä ja kuulla livenä. Anssi Kelasta olen pitänyt uran alusta asti ja nähnytkin jo monta kertaa.

Olavi Uusivirran energiset showt ovat kokemisen arvoisia.

Kesäteatterissa olemme ehtineet käydä kahdesti, Vihdissä ja Karkkilassa. Pidin molemmista.  

Forssaan on mökiltä lyhyt matka ja siellä on kivoja kirpputorejakin. Nappasimme toisistamme kesäposeerauskuvat.

Nuoremman tyttäreni Venlan toiveena oli päästä Tukholman risteilylle ja se toteutettiin. Poikani, Anton, lähti mukaan ja se katkaisikin kivasti hänen kesätyöuurastustaan.



Viikonloppu olikin koko kesän kuumin. Mutta se ei menoa haitannut.
Vanha kaupunki on kaunis ja siitä on lyhyt matka Drottninggatanille. 

Tukholmassa on aina mukava käydä. Siellä viihtyisi pidempäänkin.

Kotiinkin on tietysti mukava palata pienten tuliaisten kera. Tällä kertaa ne olivat hyvinkin pieniä; hamam-käsipyyhkeet, tiskirätti ja pullo kuohuvaa.

- Carola -